
EU-tuen avulla voitaisiin toteuttaa Suomelle ainutlaatuinen suuren kokoluokan demonstraatioprojekti. Ainoastaan kansallisilla panostuksilla ja yritysten rahoituksella ei olisi mahdollista toteuttaa satojen miljoonien teknologiademonstraatiota Suomessa. EU-tuen saaminen edellyttää kuitenkin taloudellista ja poliittista tukea kansallisella tasolla. Kotimaiselle tuelle on mahdollisuus saada erityisen hyvä kerrannaisvaikutus EU-tuen ja yritysten panostusten kautta.
CCS-teknologialla arvioidaan olevan kymmenien miljardien vuotuiset markkinat teknologian kaupallistuessa. Toteutuessaan Meri-Porin hanke antaisi kotimaisille yrityksille etulyöntiaseman kilpailtaessa tulevilla CCS-markkinoilla. Suomalaisia yrityksiä, jotka voisivat toimia hankkeessa alihankkijoina, on alustavissa kartoituksissa tunnistettu yli 100. Näiden yritysten ympärille olisi mahdollisuus synnyttää Suomeen uuden ympäristöteknologian osaamisklusteri. CCS-demonstraatio on kokoluokaltaan satojen miljoonien eurojen investointi, jonka arvioidaan työllistävän rakennusvaiheessa suoraan jopa yli 900 työntekijää ja projektin kokonaisvaikutukseksi on arvioitu noin 9 200 henkilötyövuotta. FINNCAP-hankkeen osapuolet ovat myös mukana useissa T&K-projekteissa, joissa luodaan suomalaista osaamista CCS-teknologiassa sekä selvitetään mahdollisuuksia teknologian käyttöönotolle Suomen olosuhteissa. Näistä ovat esimerkkeinä mm. VTT-johtoinen CCS Suomen olosuhteissa -projekti sekä Fortumin ja Metson yhteistyöprojekti Foxymet, jossa testataan happipolttoteknologiaa Tampereen Messukylässä.
CCS-teknologian soveltaminen luo edellytyksiä myös kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoteen 2050 mennessä suunniteltu 80% päästövähennys vaatii monipuolisten keinojen käyttöönoton energiantuotannossa ja muilla yhteiskunnan osa-alueilla. CCS-teknologiaa voidaan soveltaa kivihiili- ja maakaasulaitosten lisäksi myös esimerkiksi turve- ja biovoimalaitoksiin sekä suurimpiin teollisuuskohteisiin. CCS-teknologia yhdistettynä biopolttoaineisiin luo myös mahdollisuuden rakentaa CO2-negatiivisia voimantuotantolaitoksia.
| Tulosta | Copyright Fortum 2010 |